Políticas de acción afirmativa nisqakuna

Programa de posgraduados en Humanidades, Derechos y Otras Legitimidades (PPGHDL) nisqa Universidad de São Paulo (USP) nisqa Política de Acción Afirmativa nisqatan ruwan, chaymi exclusivamente yana runakunaman, indígena runakunaman, quilombolas nisqaman, discapacidad nisqa runakunaman, trans runakunaman, refugiado nisqa runakunaman, mana apátrido nisqa runakunaman, visas humanitarias nisqayoq runakunaman ima, Acción Política nisqapi participayta munaqkuna cy, sapa wata alternancia. 50% y 80% reservacion de lugares nisqa. 2023 watapi, PPGHDL 50% mana llankakkunatami wakaychishka, akllay llankaypi. 2022 watapiqa 80% mana llamk’aq wasikunam waqaychasqa karqa.

Tabla de distribución de vacantes

Año Número de vacantes ofertada Reserva de vacantes (acciones afirmativas)  Reservas de acciones afirmativas (en %)
2019 40 20 50%
2020 84 67 80%
2021 47 24 50%
2022 54 43 80%
2023 25 13 50%
2024 26 21 80%

Rikusqanchis hina, 2024 watapi, 80% ch’usaq llank’anakunan waqaychasqa karqan acción afirmativa nisqawan qhawasqa runakunapaq, chaymi, 26 kichasqa llank’anakunamanta, 21 hunt’achisqa karqan: 14 yana runakuna, 4 indígena, 1 trans, 1 ayqekamuq. hinaspa 1 runa discapacidadniyuq. 

Sitikunata waqaychaymanta hawa, Programa de Graduados en Humanidades, Derechos y Otras Legitimidades (PPGHDL) nisqa, sociedad civil nisqa movimientokunawan kuskachakuykunata waqaychan, chaywanmi ñawpaqman puririchinku curso preparatorio nisqakunata estudios posgrado nisqapaq. Importantemi Programapa estudiantekunapa llamkayninkunata qawarichiy, chaynapi yana runakuna, indigena runakuna, ayqikuq runakuna, mana atiq runakuna, LGBTQIA+ hinaspa wakcha runakuna Educación Superior nisqa institucionkunaman haykunankupaq hinaspa oportunidadkunata qunankupaq. Chaynallataqmi, Programa de Graduados en Humanidades, Derechos y Otras Legitimidades nisqapas kamachikuyninkunapi tikrakuykunata kallpancharqa, chaynapi Brasilpi históricamente marginados nisqa huñukuna universidadpi kanankupaq hinaspa wiñaypaq kananpaq.

Hinaspapas, Programa de Graduados en Humanidades, Derechos y Otras Legitimidades nisqa sapa kutinmi kallpachan conferenciakunata, debatekunata, rimanakuy muyukunata, proyectokunata, seminarios nisqakunatapas chay temamanta (ahinataq Seminario de Políticas de Acción Afirmativa: perspectivas, desafíos y potenciales).

Programa Graduado en Humanidades, Derechos y Otras Legitimidades (PPGHDL), Facultad de Filosofía, Letras y Ciencias Humanas (FFLCH) nisqawan tinkisqa, Universidad de São Paulo (USP) nisqawan, políticas de acción afirmativa nisqakunata, huk kallpachaykunata ima, qhawarispa:

Convenio Internacional de Eliminación de Todos los la Discriminación Racial nisqapa II articulonpa kamachikuyninkuna, Decreto No 65.810 nisqawan, 8 punchaw diciembre killapi 1969 watapi willasqa;
chay kamachiykunata art. 4°, caput, sección II, hinaspa sapalla parrafo, hinaspa art. 39 kamachiy No 12.288, 20 puncha julio killa 2010 watapi — Estatuto de Igualdad Racial;
Kimsa kaq Plan Nacional de Derechos Humanos – PNDHIII nisqapa kamachikuyninkuna, Decreto No 7.037 nisqawan aprobasqa, 21 punchaw diciembre killapi 2009 watapi, Eje Guiador III, Directrices 9, Objetivo Estratégico 1 nisqapi;
chay desigualdades nisqakuna esfera económica, social, política nisqapi, aswantaqa educación nisqamanta, oportunidades nisqamanta ima, aswan hatun yachaywasikunapi acciones afirmativas nisqakunata cuantitativamente, cualitativa nisqapi churana; racista nisqa estructurakuna;
indígena ayllukunawan ajuste histórico nisqa kamachikuypa urgente kaynin, chaynallataqmi kay rimay yachaypa ancha allin kaynin, cientifico yachaykuna ruwaywan kuska ruwasqan;
chay, ñawpaqmantapacha, discapacidadniyuq runakunapa derechonku educacionman negasqa kasqanmanta, chaynallataqmi kay sectorpa trayectoria de la sociedad brasileña – maypachapas silenciamiento absoluto nisqawanpas, utaq políticas de asilo nisqawan hinaspa obligatoria hospitalización nisqawanpas – sistematicamente harkasqa kasqanmanta. Hinallataqmi qhawarispa, hatun yachaywasikunapi discapacidadniyoq runakuna mana kasqankuqa iskay perversa implicacionkunayoqmi: ñawpaqtaqa, kay runakunaq derechontan pisiyachin, allin educación nisqapi yachachinankupaq, iskay kaqpitaq, mana pisi importantechu, manan atikunmanchu llapa imaymana kay universidadkunapi kaqkuna Brasilpi sociedadpi kananpaq;
Brasil suyupi trans runakunaq sinchi mana allin kaynin, chaypin aswan askha transfemicidio nisqakuna kan, hinallataq askha sasachakuykuna trans runakunaq haykuypi, wiñaypaq kananpaqpas yachaywasikunapi, hatun yachaywasikunapipas;
Brasil, kay pachantinpi askha desplazamientos nisqawan tupachisqa, aswan askhata chaskiyta qallarirqan, aswantaqa 2010 watamantapacha, hinallataq huk complejo escenario migración nisqapi, kunankamapas, ayqikuqkunata, inmigrantes nisqakunata ima, hatun grado de vulnerabilidad nisqawan.